Rooman historian alkutaival

Historiantunnilta varmaan muistatkin tarinan kahdesta veljeksestä, jotka kasvoivat susiäidin imettäminä ja hoivaamina, ja perustivat sitten aikuistuttuaan seitsemälle kukkulalle kaupungin. Kyseessä olivat puolijumalat Romulus ja Remus, jotka perustivat Rooman, legendan mukaan perustamispäivämääräkin on selvillä, ollen 21. huhtikuuta 753 eaa. Veljeksille tuli kuitenkin riitaa siitä, kuka kaupunkia hallitsisi, ja Romulus tappoi kiistan aikana veljensä (tuoko seikka mieleesi Kainin ja Abelin?) Uuden kaupungin hän nimesi luonnollisesti itsensä mukaan.

Rooman perustamiselle on kuitenkin olemassa toinenkin legenda, jota ei koulussa opeteta. Sen mukaan kaupunki on nimetty Roma-nimisen naisen mukaan. Hän oli kotoisin kaikkien tuntemasta Troijasta, josta oli paennut Troijan sodan mainingeissa, kreikkalaisten tuhotessa ja polttaessa kaupungin. Roma ja muut seurueen naiset olivat väsyneet matkaamiseen ja vaativat Tiberjoen rannalle päästyään pakomatkan loppumista. Miehet olivat asiasta eri mieltä, joten kekseliäät naiset päättivät polttaa seurueen laivat, jottei matka voisi jatkua. Troijan sodassa kunnostautunut Aeneias perusti Rooman pakomatkalaisten tukikohdaksi, ja hän on samaisen legendan mukaan myös Romuluksen ja Remuksen esi-isä. Aeneias oli Troijan kuninkaan Priamuksen serkku, ja prinssi Ankhiseen ja jumalatar Afroditen lapsi.

Rooman kukkuloilla tehdyissä kaivauksissa on kuitenkin löydetty jälkiä asutuksesta jo ainakin 5 000 vuoden takaa, jolloin nykyisen suurkaupungin paikalla sijaitsi pieni kylä. Kylän merkitys kuitenkin kasvoi vauhdilla, olihan se jokensa ansiosta loistavien kauppareittien varrella. Kaupan myötä Rooma sai vaikutteita aikansa suurvaltojen hallinnosta, kulttuurista ja perinteistä. Niin kreikkalaisia, karthagolaisia kuin muita huomattavia vaikutteita saapui kaupunkiin, ja ne rikastuttivat paikallista elämää.

tietoa rooman historiasta

Roomasta kirjoitettu historia kertoo ikuisen kaupungin olleen seitsemän kuninkaan alaisuudessa, ennen kuin kaupunkilaiset ottivat vallan omiin käsiinsä valitsemansa senaatin muodossa. Alimmat sosiaaliset luokat, eli orjat ja vapaat työläiset eivät kuitenkaan omanneet sananvaltaa, joka oli aateliston käsissä. Rooman tasavallan katsotaan saaneen alkunsa vuonna 509 eaa. ja kestäneen noin 500 vuoden ajan. Senaatti valitsi konsulit, jotka pitivät valtion suitsia käsissään nykyisen presidentin tapaan, mutta vain vuoden kerrallaan. Tasavalta sai päätöksensä, kun konsulina toiminut, Gallian sodassa kunnostautunut ja Britanniassa saakka seikkaillut Julius Caesar aloitti kansalaissodan, voitti sen ja julistettiin diktaattoriksi. Caesarin tylyn lopun aristokraattien murhaamana muistatkin varmaan, sekä kuuluisat senaatin portailla lausutut viimeiset sanat: ”sinäkin poikani?”, jotka hän osoitti läheiselle ystävälleen Brutukselle.

Rooman valtakunnan laajeneminen aikansa mahtavimmaksi perustuu kaupankäynnin tuoman varakkuuden ja etenkin kreikkalaisen kulttuurin lisäksi Rooman sotataitoihin. Valtakunta perustettiin virallisesti vuonna 44 eaa. keisari Augustuksen toimesta ja jatkoi maailman hallintaa aina 470-luvulle saakka, jolloin valtakunnan läntinen osa jäi valloittajien käsiin.  Vielä senkin jälkeen valtakunnan itäinen osa jatkoi elämäänsä aina vuoteen 1453, jolloin turkkilaiset valtasivat sen.

Rooma ja kristinusko liittyvät tänään läheisesti yhteen, kiitos katolisen kirkon hallintokeskuksen Vatikaanin läsnäolosta. Kristinusko saapui Roomaan ensimmäisellä vuosisadalla jaa. mutta aluksi kristityt joutuivat enemmän ja vähemmän vainonalaisiksi. Vainoharhaisen luonteen omanneen keisari Neron aikana tapahtuneen Rooman suuren tulipalon jälkeen kristittyjä jopa pidettiin tulipalon aiheuttajina ja vainot kärjistyivät. He saivat pelotta harjoittaa uskontoaan vasta vuodesta 313 jaa, jolloin Konstantinus I Suuri kielsi kristittyjen vainot ja määräsi heiltä riistetyn omaisuuden palautettavaksi heidän kirkolleen. Juuri hän järjesti myös kuuluisan Niken kirkolliskokouksen, jossa ensimmäistä kertaa virallistettiin kristillisen kirkon uskontunnustus ja kolminaisuusoppi.

 


Kommentit

Historia — Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.