Colosseum kertoo Rooman ikuisesta historiasta

Rooman ehdoton symboli on sen valtava Colosseum, ja vaikkei se olekaan yhtä vanha kuin itse kaupunki, kertoo se omaa kiehtovaa kieltään kaupungin historiasta ja sen lukemattomista tavoista ja perinteistä. Maailman suurin amfiteatteri hurmaa luokseen saapuvan jo pelkällä koollaan, mutta myös sen arkkitehtuuri on vertaansa vailla. Colosseum on kenties tänään vain muisto entisestään, sillä sen seinämästä on suuri osa sortunut, eikä sisäpuolikaan paljoa muistuta menneestä loistosta. Siitä huolimatta se on etenkin iltavalaistuksessa uljas näky.

Colosseumin rakentamisen laittoi alulle keisari Vespasianus noin 72 jaa., ja rakennustyöt saatiin valmiiksi jo kahdeksan vuotta myöhemmin keisari Tituksen aikana. Hieman soikeanmuotoisen Colosseumin rakennuspaikaksi valittiin toisinaan tyhmyydestä syytetyn keisari Neron suureellisen Domus Aurean alue, josta suuri osa saikin väistyi kolossaalisen projektin alta. Kokoa Colosseumilla on 188 x 156 metriä ja korkeuttakin kunnioitettavat 48 metriä. Alun perin koko komeus oli marmorilla päällystetty ja sitä koristivat reilusti toista sataa vaikuttavaa patsasta. Sisäänkäyntien määrässäkin Colosseum päihitti kaikki nykyiset teatterit tai stadionit, sillä niitä oli yhteensä noin 80.

Colosseumin sisäosa

Neljäkerroksisen teatterin ylimmät kerrokset oli varattu yhteiskunnan heikoimmille, eli naisille ja köyhille. Kultalusikalla syövät, tai roomalaisen luksuksen mukaan syötettävät, pääsivät nauttimaan tapahtumien jännityksestä alimman kerroksen aitiopaikoilta käsin. Katselijoita suojattiin auringon polttavilta säteiltä nostettavilla markiiseilla. Maan alla sijaitsivat sitten areenalle vuoroaan odottavien villieläinten häkit, urheiden gladiaattoreiden tilat ja muut huoneet.

Nykyareenoista poiketen Colosseumilla järjestettiin ilmaistapahtumia, joiden avulla ovelat keisarit saivat tavalliset kuolevaiset pysyttelemään tyytyväisinä ahdistavaan eloonsa. Kansan ruokkiminen ”leivällä ja sirkushuveilla” onkin juuri keisarillista perinnettä noin kahden tuhannen vuoden takaa. Samaa perinnettä pitivät yllä muutkin Rooman varakkaat. Ja lystiä kesti kerrallaan vähintään yhden päivän verran, eivätkä useamman päivän tapahtumat olleet lainkaan harvinaisia. Colosseumin avajaiset puolestaan kestivät noin 100 päivää ja niiden aikana tuhannet eläimet joutuivat tapetuiksi.

Mitä antiikin roomalaiset sitten Colosseumille saapuivat katsomaan? Esimerkiksi kaikkien tuntemia Ludi Gladiatorii -näytöksiä, eli gladiaattoritaisteluja. Vaikka niiden juuret ovat uskonnollisissa menoissa, oli niistä Colosseumilla tullut lähinnä kansanviihdettä. Gladiaattorit olivat tyypillisesti orjia, sotavankeja, tai rikoksista tuomittuja, jotka joutuivat taistelemaan hengestään joko toinen toistaan vastaan tai sitten jonkin villieläimen kanssa, ja usein vieläpä musiikin tahdittamina tai erikoistehosteiden keskellä. Julius Caesarin kerrotaan marssittaneen Colosseumille peräti 300 gladiaattoriparia yhden ainoan ”juhlan” aikana. Hän perusti myös gladiaattorikoulun, jossa kaikille areenalle tuotaville opetettiin hengissä pysymisen ja tappamisen perustaidot. Kuuluisin areenalla taistellut sotavanki tai orja oli Spartacus, joka ikuisti oman nimensä historiankirjoihin johtamalla kapinaa vallanpitäjiä vastaan.

tietoa colosseumista

Colosseumin tapahtumat alkoivat kuitenkin useimmiten jollakin koomisella esityksellä. Teatterin lisäksi areenalla ristiinnaulittiin kristittyjä ja rikollisia, järjestettiin lavastettuja meritaisteluita ja entisten sotatapahtumien toistoja jne. Colosseumin areena voitiin jopa täyttää vedellä.

Myöhemmillä vuosisadoilla Colosseumiin rakennettiin kirkko ja areenasta tehtiin hautausmaa. Myös katsomoiden tiloille keksittiin uutta käyttöä, sillä ne muutettiin työpajoiksi ja asunnoiksi. Sittemmin Colosseum on toiminut myös linnoituksena ja härkätaisteluiden pitopaikkana.

Colosseum on vain varjo entisestään, suureksi osaksi sitä kohdanneiden tulipalojen, maanjäristysten ja kivenryöstäjien jäljiltä. Teatterista rahdattiin kiviainesta eri puolille Roomaa ja useat paavien ja kaupungin kerman palatsit ja muut rakennukset ovat Colosseumin kivistä kyhättyjä. Niihin lukeutuu jopa Pietarinkirkko.